YLIOPPILASOPAS Keski-Uudenmaan aikuislukion yo-opas ylioppilastutkintoon valmistautuville opiskelijoille. Yo-oppaan lisäksi suosittelemme tutustumaan ylioppilastutkintolautakunnan antamiin ohjeisiin, jotka löytyvät ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta. YLIOPPILASKIRJOITUSTEN KOEPÄIVÄT Koepäivät, syksy 2011 Koepäivät, kevät 2012 ILMOITTAUTUMISLOMAKE Ylioppilastutkinnon ilmoittautumislomake Ylioppilastutkintolautakunta KESKI-UUDENMAAN AIKUISLUKION YLIOPPILASOPAS Yo-opas, syksy 2011 ja kevät 2012 HUOM! Opasta päivitetään koko ajan, joten seuraa uusia tietoja! Päivitetty 8.6. kevään 2011 pisterajat Aikataulu kirjoittajille,syksy 2010 ja kevät 2011 Abien tenttijärjestys ja preliminäärit, syksy 2011 ja kevät 2012 Pisterajat Ylioppilastutkinnon rakenne Osallistumisoikeus Tasojen valitseminen Ilmoittautuminen Maksut maksettava aina Kokeiden arviointi, kompensaatio ja tulosten julkistaminen Ylioppilastutkinnon arvosanat ja kompensaatiopisteet Uusiminen ja täydentäminen Todistukset Suulliset kuulustelut (tentit) KOETILAISUUTEEN LIITTYVIÄ OHJEITA Koekohtaisia ohjeita Reaaliaineen koe Käytännön määräykset reaaliaineen kokeeseen vastaamisessa Reaaliaineen tentteihin valmistautumisesta Matematiikka Äidinkieli Kielten kokeisiin osallistuminen ja tentit Muuta Lisäohjeita ylioppilastutkinnosta Aikaisempien ylioppilaskokeiden kysymyksiä YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE Ylioppilaskokelaan on suoritettava neljä pakollista koetta: Äidinkieli ja kolme seuraavista toinen kotimainen kieli vieras kieli matematiikka reaaliaine Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Tutkinto voidaan suorittaa ajallisesti hajautettuna, kuitenkin niin, että kokelaan on osallistuttava pakollisiksi valitsemiinsa aineisiin kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana.   Hajauttamisessa on huomattava, että ensimmäinen koe, ylimääräinenkin, käynnistää ylioppilastutkinnon suorittamisen. OSALLISTUMISOIKEUS Lukion opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittanut voi osallistua suoraan yo-kokeeseen. Reaaliaineen kokeeseen osallistuvilta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit. Psykologiassa ja terveystiedossa, jossa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen osallistuminen edellyttää vähintään kolmen kurssin suorittamista. Rehtorin päätöksellä kokeeseen voi osallistua myös sellainen opiskelija, joka ei ole opiskellut vaadittuja oppimääriä. Tällöin opiskelija on muulla tavalla, esim. ulkomailla koulua käymällä hankkinut riittävät tiedot tässä aineessa. TASOJEN VALITSEMINEN Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä opiskelija voi valita suorittaako hän A-, B- vai C-tason kokeen riippumatta siitä, minkä tasoisena hän on ainetta opiskellut. Vähintään yhdessä edellä mainitussa aineessa on kuitenkin suoritettava A-tason koe. Kokeen tasoa ei saa vaihtaa tutkinnon ollessa kesken paitsi silloin, kun opiskelija hylätään vaativamman tason kokeessa. Tällöin hän saa hylättyä koetta uusiessaan osallistua lyhyemmän oppimäärän kokeeseen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että opiskelijan pakollisiin kokeisiin sisältyy joku muu vaativamman tason koe. ILMOITTAUTUMINEN Syksyn 2011 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen on tehtävä kirjallisesti kansliaan viimeistään toukokuun 20. päivä. Kevään 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan viimeistään marraskuun 18. päivä. Uusijat ja korottajat voivat odottaa kirjoitusten tulokset ennen ilmoittautumista. Ilmoittautuessaan opiskelija valitsee, mitkä kokeet hän suorittaa pakollisina ja mitkä ylimääräisinä, sekä kokeitten tason. Jos opiskelija suorittaa tutkintoaan ajallisesti hajautettuna, hän voi samalla tutkintokerralla esim. osallistua joihinkin tutkintoonsa kuuluviin kokeisiin ja uusia sekä hylättyä että hyväksyttyä koetta. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova. Koe, johon opiskelija on ilmoittautunut, mutta johon hän on jäänyt ilman painavaa syytä saapumatta, katsotaan hylätyksi. Syyn täytyy kohdistua koepäivään; vaikeudet valmistautumisessa kokeeseen eivät riitä syyksi. Erityisen painavaksi syyksi ylioppilastutkintolautakunta on katsonut esim. sairauden. Tällöin lautakunta voi anomuksesta mitätöidä ilmoittautumisen. Jos opiskelijalla on todettu lukemis- tai kirjoittamisvaikeus, tai mikäli kokelaalla on pitkäaikainen sairaus tai pysyvä vamma, kokelas voi anoa erityisjärjestelyjä. Erityisjärjestelyhakemus on tehtävä ilmoittautumisen yhteydesä. Mikäli vieraskielinen kokelas haluaa helpotusta arvosteluun heikon suomen kielen takia, selvitys vieraskielisyydestä tulee toimittaa ylioppilastutkintolautakuntaan ilmoittautumisen yhteydessä joka tutkintokerta. MAKSUT MAKSETTAVA AINA Opetusministeriö määrää tutkintomaksut. Tällä hetkellä perusmaksu on 27 euroa ja koekohtainen maksu 28 euroa. Maksu tarkistusarvostelusta on 50 euroa. Opiskelija, joka on ilmoittautunut tutkintoon joutuu maksamaan maksut, vaikka ei osallistuisikaan kokeisiin. Voimassa olevat tutkintomaksut löytyvät ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla. SUULLISET KUULUSTELUT (tentit) Opiskelijalle on ennen päättötodistuksen antamista varattava mahdollisuus osallistua suullisiin kuulusteluihin lukion eri oppiaineissa. Tarvittaessa suullisia kuulusteluja järjestetään myös syksyllä joko ennen kirjoituksia tai niiden jälkeen. Kuulustelut kestävät 3-4 tuntia ja voivat sisältää myös kirjallisen osan. Suullisten kuulustelujen tarkoitus on, paitsi antaa opiskelijalle mahdollisuus korottaa arvosanoja ennen päättötodistuksen antamista, myös valmentaa ylioppilaskirjoituksiin. Kuulustelu koskee kunkin aineen koko oppimäärää eli kaikkia kursseja, jotka opiskelija on kuulusteltavasta aineesta opiskellut. Kuulustelua voidaan painottaa myös siten, että joidenkin kurssien osuus on muita laajempi. Suullisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan kirjallisesti opettajalle tai koulun kansliaan. KOKEIDEN ARVIOINTI JA KOMPENSAATIO Kaikkien kokeiden alustavan arvioinnin suorittavat koulun omat opettajat. On muistettava, että alustava arvio osoittaa vain viitteellisesti lopullisen koekohtaisen arvosanan. Ylioppilastutkintolautakunta määrää lopulliset koekohtaiset arvosanat. Eri tutkinnoissa voi pisterajoissa olla melkoisia vaihteluita. YLIOPPILASTUTKINNON ARVOSANAT JA KOMPENSAATIOPISTEET Laudatur L = 7 Eximia cum laude approbatur E = 6 Magna cum laude approbatur M = 5 Cum laude approbatur C = 4 Lubenter approbatur B = 3 Approbatur A = 2 Improbatur I = 0 Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, lautakunta voi kuitenkin käyttäen kompensaatiota antaa hänelle ylioppilastutkintotodistuksen, johon hylätty arvosana merkitään. Hylätyt suoritukset jaetaan neljään luokkaan: I+, I, I- ja I=. Kokelaan hyväksyttyjen suoritusten kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 pistettä kompensoi I+:n, 14 I:n, 16 I-:n ja 18 I=:n. Kompensaatio tehdään automaattisesti. Jos kokelas ei halua kompensaatiota, siitä on ilmoitettava lautakuntaan. UUSIMINEN JA TÄYDENTÄMINEN Hylätyn kokeen uusiminen Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkinnon yhteydessä. Jollei hylättyä koetta saada tässä ajassa hyväksytysti suoritetuksi, on ylioppilastutkinnon kaikki kokeet uusittava. Hyväksytyn kokeen uusiminen Hyväksyttyä koetta saa yrittää korottaa vain yhden kerran, mutta tässä suhteessa ei ole aikarajoituksia. Ylioppilastutkinnon suorittanut kokelas voi ilman aikarajoitusta osallistua tutkintoon myös sellaisessa aineessa, jonka suoritusta hän ei ole aikaisemmin yrittänyt. Tällöin on kyse tutkinnon täydentäjästä. TODISTUKSET Ylioppilastutkintolautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen niille tutkinnossa hyväksytyille kokelaille, jotka saavat lukion päättötodistuksen tai ovat suorittaneet ammatillisen tutkinnon. Todistus annetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu. Rehtorin tulee kevään tutkinnon osalta ilmoittaa lautakunnalle 7. marraskuuta 2011 mennessä, ketkä lukion opiskelijoista eivät saa päättötodistusta. Jos alkuperäinen ylioppilastutkintotodistus katoaa, ylioppilastutkintolautakunnasta voi tilata virallisen todistusjäljennöksen. KOETILAISUUTEN LIITTYVIÄ OHJEITA Ylioppilastutkintolautakunta on antanut ainekohtaisia ohjeita, joihin jokaisen opiskelijan on tarpeellista tutustua ao. opettajan kanssa. Syyskuussa (12.-14.9.2011) ja helmikuussa (13.-15.2.2012) toimeenpannaan kielten kuullunymmärtämiskokeet. Vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen A- ja B- tason kuullunymmärtämiskokeet alkavat 8.30 ja kestävät tunnin verran. Järjestelyjen vuoksi paikalla on oltava 8.10. Lyhyen oppimäärän kokeet kuunnellaan kulloinkin lautakunnan määrääminä aikoina aamulla ja päivällä. Tarkista koeajat ja paikalle saapumisen määräaika koepäivätaulukosta. Kirjalliset yo-kokeet alkavat äidinkielen tekstitaidon kokeella. Koeaika on joka päivä sama klo 9-15. Kahden lyhyen oppimäärän kielikokeen suorittamiseen samanaikaisesti saa käyttää kahdeksan tuntia. Jokaisen abiturientin on oltava kirjoitusaamuna klo 8.30 paikalla. Koetilaisuudesta saa lähteä aikaisintaan klo 12.00, mutta on suositeltavaa, että koko koeaika käytetään mahdollisimman tarkoin vastausten ja tehtävien huolelliseen viimeistelyyn. Kokelas voi tuoda mukanaan eväitä, virvokkeita ja makeisia, mutta käärepaperit yms. on poistettava ennen saliin menoa. Koulu tarjoaa kahvia ja teetä klo 12.00. Koetilaisuuteen ei saa tuoda omia papereita, laukkuja eikä puhelimia tai muita elektronisia välineitä. Koetilaisuudessa tarvittavat tehtäväpaperit jaetaan kokeen alussa. Kokelaan on tarkastettava, että hän saa oikeat tehtäväarkit. Mitään kirjoitusaineeseen liittyyvää materiaalia ei luonnollisestikaan saa olla mukana kirjoitussalissa. Mikäli valvojat sellaista tapaavat, se katsotaan vilpin yritykseksi. Mikäli sinulla on koetilaisuudessa tarve päästä wc:hen, nouse seisomaan. Valvoja tulee saattamaan sinut. Älä lähde yksin! Poistuessaan salista kokelas luovuttaa kaikki paperinsa pöytäkirjaa pitävälle opettajalle. Jos kokelas syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen, kaikki kyseisen tutkintokerran kokeet mitätöidään. Sama rangaistus kohtaa abiturienttia, joka auttaa toista vilpin yrityksessä. Matemaattiset taulukot ja laskimet on tuotava klo 12.00 mennessä opettajan tarkastettavaksi vähintään päivää ennen matematiikan, fysiikan, kemian ja maantieteen koetta. Laskinten ohjekirjasia ei saa ottaa mukaan kirjoituksiin. SAIRASTUMINEN Mikäli joku abiturienteistä sairastuu, on asiasta ilmoitettava välittömästi rehtorille ennen koetilaisuuden alkua(puh. 040 318 4304). Kirjoitustilaisuus pyritään tällöin järjestämään koulun terveydenhoitajan tiloissa, kotona tai sairaalassa. Kokelaan on toimitettava ensi tilassa kirjoituspäivänä päivätty lääkärintodistus koululle. KOEKOHTAISIA OHJEITA Reaaliaineen koe Tehtävämäärät tehtävien määrä vastausten enimmäismäärä evankelis-luterilainen uskonto 10 6 ortodoksinen uskonto 10 6 elämänkatsomustieto 10 6 filosofia 10 6 psykologia 10 6 historia 10 6 yhteiskuntaoppi 10 6 fysiikka 13 8 kemia 12 8 biologia 12 8 maantieto 10 6 terveystieto                                10                               6 Tarkista vastausten enimmäismäärät myös kokeessa tehtäväpaperista! Jokeritehtävät Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 erityisen vaativaa jokeritehtävää. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Jos kokeessa on kaksi jokeritehtävää, kumpaankin saa vastata. Jokeritehtävätkin sisältyvät mukaan vastausten maksimimäärään. Oppiainerajat ylittävät tehtävät Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai lukion aihekokonaisuuksien kannalta. Oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee kyseessä olevan kokeen oppiaineen opettaja. Esimerkiksi biologian kokeessa olevaan oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee lukiossa biologian opettaja. Ylioppilastutkintolautakunnassa tämän vastauksen arvostelee biologian sensori. Reaalikokeessa on yksittäisten reaaliaineiden kokeita. Kokelas voi suorittaa yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia kokeita. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua useaan reaaliaineen kokeeseen. Reaaliaineiden koepäivät sijoittuvat tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelisluterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystieteen kokeet. Reaaliaineen kokeeseen ilmoittaudutaan etukäteen samoin kuin muihinkin tutkinnon kokeisiin. Ilmoittautuminen on sitova. Kahta reaalikoetta ei voi tehdä pakollisina vaan toinen on ylimääräinen. Et voi siis kirjoittaa pakollisina esimerkiksi äidinkielen lisäksi englantia sekä fysiikan ja kemian reaalikokeita. Reaaliaineen kokeeseen osallistuminen edellyttää, että kokelas on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit. Niissä oppiaineissa, joissa ei ole pakollisia kursseja edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua. Käytännön määräykset reaaliaineen kokeeseen vastaamisessa Kirjoita käsialaa, ei tikkuja. Joka riville, mutta kappalejako näkyviin. Joka paperissa on oltava nimesi ja kokelasnumerosi. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Vastaa vain kirjoittamasi aineen tehtävien enimmäismäärään, lue tarkkaan ohjeet, pidä suttupaperilla kirjaa vastauksistasi. Vastauksiin merkitään aine ja tehtävänumero ja jos vastaus jatkuu, muista laittaa numero näkyviin. Ensimmäinen vastaus kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta, muut vastaukset voidaan kirjoittaa puoliarkille. Kullekin arkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Paperin molempia puolia saa käyttää, ja tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä saa jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojärjestyksessä. Lue kysymys huolellisesti. Vastaa siihen, mitä kysytään. Tee, mitä käsketään. Tee aina ennen vastaamista jäsentely omalle konseptillesi. Jos on valittava A tai B, katso että et vastaa molempiin osiin. Jos on monta kohtaa esim. a) - f), on kohdat eroteltava. Tyhjäksi jääneet kohdat myös näkyviin. Tietoa reaaliaineen kokeesta saat esim. Aine Realis -kirjasta (Grubert-Ijäs-Lapinoja-Ojakoski-Tenhunen. Aine Realis. Uudistetun reaalikokeen opas. WSOY). Kirjassa kuvaillaan eri oppiaineiden kokeisiin valmistautumista. Voit kysyä opasta lainaksi reaaliaineiden opettajilta. REAALIAINEEN TENTTEIHIN VALMISTAUTUMISESTA Oppimistyylin vaikutus valmistautumiseen ja sitä kautta tulokseen? Pintaoppiminen on irrallista pänttäystä, paniikinomaista ulkolukua ja tärppien vääntöä, joka tuottaa jäsentymätöntä ja hajanaista tietoa ja jota on vaikeaa tai mahdotonta palauttaa mieleen. Syväoppimisessa tiedot liittyvät muistissa olevaan verkostoon (uppoavat oikeaan osastoon, järkevään muistilokeroon, joka on olemassa kyseisiä asioita varten). Tämä mahdollistaa asiakokonaisuuksien osaamisen ja laajojen tietomäärien hallinnan. Näin syntyy looginen kokonaisuus ilmiön olemuksesta, sen tarkasta luonteesta ja merkityksestä. Syväoppiminen vaatii käsitteitä, koska ajattelu käytää niitä ja tieteenala toimii niiden avulla. Käsitteiden prosessien hallinnasta tulee apuväline eikä itsetarkoitus. Oppimisen kontrollointi Tarkoituksena on lukea koko lukion oppimäärä, kaikki ne kurssit mitä olet suorittanut. Jotkut opettajat saattavat antaa painotuksia ts. "lupia jättää osia vähemmälle". Lue useaan kertaan, ymmärrä lukemasi, tee tiivistelmiä ja ennen kaikkea hanki kokonaiskäsitys opiskelemasi aineen lukion oppisisällöstä. Historiaa opiskelevan kannattaa lukea myös jonkun toisen kustantajan oppikirjoja (ainakin pakolliset kurssit) laajemman kokonaiskuvan saamiseksi asioista. Omia oppikirjoja ei kannata opiskella ulkoa, vaan kannattaa pyrkiä laajaan asioiden ymmärtämiseen ja hahmottamiseen. Opettajalla on rajallinen määrä muiden kustantajien oppikirjoja. Kun tiedät mihin reaaliaineeseen olet ilmoittautunut, ota yhteyttä aineen opettajaan materiaalin, ohjeiden yms. saamista varten. HUOM! Reaaliaineen kokeen preliminäärissä eli harjoituskokeessa voit testata reaalikuntosi ja saada vihjeitä viime viikkojen lukemiseen. Koe pidetään koululla ja toteutetaan kuten oikeakin reaaliaineen koe (eväät mukaan). Kokeeseen ilmoittaudutaan kansilaan tai aineen opettajalle. PRELIMINÄÄRI VOI OLLA MYÖS REAALIAINEEN TENTTI TAI KOROTUSTENTTI, JOS OPETTAJAN KANSSA NIIN SOVITAAN. Ole yhteydessä opettajaasi hyvissä ajoin ennen preliminääriä. Kuulustelu Tilaisuuteen kannattaa tulla tosimielellä, sillä "lukulomalla" sinulla on: - tilaisuus todella lukeayhtä ainetta kerrallaan - mahdollisuus katsoa vanhat koepaperisi abin tiedoin - saada kurssien ja aineen kokonaisuudesta kiinni Intoa ja voimia toivovat reaaliaineiden opettajat: BI, GE: Niina Miettinen FY, KE: Marjo Vehter HI, YH ja FI: Hannele Haverinen UE: Raija Kortesmaa ET, PS: Niina Miettinen TE: Pirjo Leppänen Matematiikka pitkä oppimäärä (M) 15 tehtävää vastataan enintään 10 tehtävään lyhyt oppimäärä (N) 15 tehtävää vastataan enintään 10 tehtävään Tehtävät ovat vaikeusjärjestyksessä, helpoimmat ensin. Tehtävä numero 1 lasketaan kokonaiselle konseptille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Se muodostaa kannet, joiden sisässä palautetaan kaikki koepaperit. Jos tehtävää 1 ei lasketa, konseptiin kirjoitetaan vain kokelaan tunnistetiedot. Muut tehtävät lasketaan jokainen eri paperille, ½-konseptille. Kokelaan tiedot on kirjoitettava jokaiseen paperiin. Tehtävät, joita ei ole tarkoitus jättää arvosteltavaksi, on selkeästi yliviivattava. Pitkän matematiikan kokeessa voidaan antaa 1-2 ns. tähtitehtävää, jotka vaativat laajempaa tai syvällisempää käsittelyä kuin muut tehtävät. Kustakin käsitellystä tehtävästä annetaan 0-6 pistettä, paitsi tähtitehtävästä, josta annetaan 0-9 pistettä. Matematiikan kokeessa saa käyttää YTL:n hyväksymiä laskimia ja taulukoita. Äidikieli Kokeessa on kaksi kirjoituskertaa, joista kumpaankin on osallistuttava ja kumpikin suoritus otetaan arvioinnissa huomioon: äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän nojalla. Molempien kokeiden arvioinnissa vaikuttavat tekstin sisältö, rakenne, tyyli ja kieli. Tekstitaidon koe Tekstitaidon koe painottaa analyysitaitoja, lukutaitoa ja kirjoitustaitoa. Tarjolla on viisi tehtävää, joista kolmeen saa vastata. Aineistona on yksi teksti tai valikoima tekstejä, asiatekstejä ja/tai kaunokirjallisia tekstejä. Vastaukset ovat esseetyyppisiä tekstejä, joiden sopiva pituus on 1-2 konseptisivua. Yhdestä tehtävästä voi saada 0-6 pistettä. Kokeesta saatu pistemäärä kerrotaan kolmella; maksimimäärä on siten 54 pistettä. Esseekoe Toisessa koetilaisuudessa on essekoe, aine, jolla tutkitaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kokonaisuuksien hallintaa ja kielellistä ilmaisukykyä. Tarjolla on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Tehtävänannossa voi olla pelkkä otsikko tai siihen voi liittyä johdattava tai selvittävä osa tai virikeaineisto. Voi olla vaihtoehtoisia valmiita otsikoita, esimerkkejä oman otsikon muotoilun avuksi tai vaatimus oman otsikon laatimisesta. Aineistona voi olla asiatekstejä ja kaunokirjallisia tekstejä tai esim. kuvia, tilastoja tai taulukoita.Tehtävänannossa voidaan ilmoittaa, millaiseen tarkoitukseen teksti on suunniteltu kirjoitettavaksi. Tärkeää on tarkistaa, että sisältö vastaa otsikkoa ja otsikko on tehtävänannon mukainen. Aine on kirjoitettava puhtaaksi kuulakärkikynällä. Äidinkielen preliminääri eli harjoituskoe järjestetään koululla. Voit valita, harjoitteletko tekstitaidon koetta vai esseekoetta. Ilmoittaudu etukäteen lehtori Päivikki Nordmanille tai kansliaan. Kielten kokeisiin osallistuminen ja tentit Englannin ja ruotsin ylioppilaskokeeseen voi osallistua sen jälkeen, kun on suorittanut kaikki pakolliset kurssit. Yo-koe perustuu kuitenkin sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin, joten on tärkeää, että kokelas on suorittanut ne kaikki ennen osallistumistaan. Hyvään tulokseen yltäminen edellyttää myös huomattavaa itsenäistä panosta. Tenttiin osallistuminen on varsin suositeltavaa, koska se jäntevöittää kokeeseen valmistautumista. Tenteissä kerrataan eri kurssien keskeisiä asioita. Tentti koostuu kaikille samaan aikaan yhteisestä kirjallisesta osasta ja suullisesta osasta pienryhmissä. Tentin avulla voi myös pyrkiä korottamaan lukion päättötodistukseen tulevaa arvosanaa. Yksityiskohtaisia asioita ja lukuohjeita voi kysyä kieltenopettajilta.